Miksi päätös luopumisesta on oikea?

Päätös on oikea luontoarvojen näkökulmasta. Sierilä on lukuisista uhanalaisten lajien esiintymistä koostuva poikkeuksellisen rikas ja harvinainen luontokokonaisuus.

Sierilä on suurjoen pääuoman viimeinen luonnontilainen osuus. Sen ekologinen tila on tyydyttävä. Laki, oikeus ja biodiversiteetti vaativat ekologista tilaa parannettavaksi vähintään hyvään tilaan, vuoteen 2027 mennessä. Tämä ei toteudu ilman vaelluskaloja.

Vaelluskalat palaavat Kemijokeen viranomaisen vireille laittaman kalatalousvelvoitemuutoksen myötä. Sierilässä onkin valmista kutusoraikkoa liki 100 hehtaaria. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisen lakiin perustuvaa velvoittavaa päätöstä ekologisen jatkumon avaamisesta ja ekologisen ympäristövirtaaman toteuttamisesta odotetaan tulevan kevään aikana.

Päätös on oikea omistajaohjauksen näkökulmasta. Valtion tulee omistajaohjausta toteuttaessaan edistää Suomea velvoittavien virtavesien ympäristötavoitteiden saavuttamista. Omistajaohjauksen kannalta oikea päätös syntyi, vaikka valtion edustaja äänesti sitä vastaan. Kummallista ja noloa. Lopputulos on kuitenkin tärkein.

Päätös on oikea myös talouden näkökulmasta. Kustannukset olisivat olleet kohtuuttomat suhteessa sähköntuotantokapasiteettiin. Korottoman pääoman takaisinmaksuaika olisi kohonnut jopa yli 50 vuoteen. Valtion rahoitus olisi ollut ongelmallista, sillä vesivoima ei täytä EU:n määrittelemiä ympäristöllisen kestävyyden kriteereitä.

Päätös oli myös välttämätön Kemijoki Oy:n lupatilanteen vuoksi. Vesivoimayhtiön toimet vuonna 2017 myönnetyn vesiluvan ehtojen täyttämiseksi ovat olleet tahdottomia ja edelleen täyttämättä. Tästä syystä rakennustöitä ei olisi voitu aloittaa tulevaan toukokuuhun mennessä, jolloin lupa olisi rauennut joka tapauksessa. Viestinnässään Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja turhaan siirtää vastuuta leväperäisestä lupatilanteesta valitusten suuntaan. Jos lain asettamat kriteerit eivät täyty, vastuu on luvanhakijalla.

Villilohi ry pitää päätöstä voittona, jossa suurin voittaja on mahtava Kemijoki. Uusi suunta on syntynyt.

Villilohi ry kiittää toimijoitaan, jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, aktiivista ja määrätietoista kansalaisyhteiskuntaa, joka puolusti Sierilää väsymättömästi.

The post Sierilä on vapaa – askel lohen palaamiseksi on otettu! appeared first on Villilohi.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on yli kahden vuosikymmenen takaa. Kemijoki Oy:n aikanaan tekemissä selvityksissä on ilmennyt lukuisia puutteita. Alueella elää useita EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia erittäin uhanalaisia lajeja, joita ei ole huomioitu voimalan lupaprosesseissa.

Suomea velvoittaa EU:n vesipuitedirektiivi, joka edellyttää valtioilta vesistöjen tilan parantamista, ekosysteemien ennallistamista ja siten ohjaa valtioita rakennetuissa vesistöissä vaelluskalakantojen luonnonkierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen. Vireillä on myös Lapin kalatalousviranomaisen kalatalousvelvoitemuutoshakemus, jossa tullaan edellyttämään toimivan vaellusyhteyden avaamista mereltä kutualueille ja luontaisten vaelluskalakantojen palauttamista nykyisen istutusvelvoitteen rinnalla.

Vanttauskosken alapuolinen noin 50 km pitkä osa on Kemijoen pääuoman viimeinen luonnonvarainen jokiosuus. Kemijoki Oy:n päinvastaisista väitteistä huolimatta sen status on luonnontilainen. Voimalaitoksen rakentamisella ja säännöstelyn lisääntymisellä olisi voimakkaita vaikutuksia mm. rantojen eroosioon, veden laatuun ja virtavesihabitaattiin. Sierilän patohanke aiheuttaa jokiosuuden tilan huonontumisen ja on siten EU:n vesipuitedirektiivin vastainen yksiselitteisesti.

Sierilän voimalaitoksen rakentaminen vaikeuttaisi suuresti vaelluskalakantojen palauttamista Kemijoella. Suoranaisesti se tuhoaa 80 ha vaelluskaloille soveltuvaa poikastuotantoalaa. Samalla se vaikeuttaa kalojen kulun palauttamista ylisen Kemijoen alueelle, Itä-Lapin ylängön tärkeisiin latvavesiin, jossa sijaitsee laajat poikastuotantopotentiaalit

Kemijoen kuivina olevat jokiosuudet on palautettava ympäristövirtaamilla ja pääuoman voimalaitoksiin on rakennettava luonnonmukaiset ohitusuomat, jotka mahdollistavat vaelluskalojen kulun ylävirtaan ja poikasten laskeutumisen merivaellukselle. Ohitusuomat on rakennettava siten, että ne toimivat samalla korvaavina poikastuotantoalueina Kemijoen pääuomassa. On myös muistettava, että vapaa Ounasjoki tarjoaa 800 000 vaelluspoikasen potentiaalin.

Vesivoimarakentamisen haitallisuudesta puhuttaessa lisäksi lähes aina unohdetaan teko- ja patoaltaisiin kertyvän orgaaninen aineksen hajotessa muodostuvat suuret metaanipäästöt, jotka ovat hiilidioksidiakin haitallisempia.

Kemijoki Oy:n suurimmat omistajat ovat Suomen valtio, Fortum Oy:n ja UPM:n energiayhtiöt. UPM julkaisi 25.1.2021 tiedotteen, jossa se kertoi sijoittumisestaan 22:ksi kansainvälisessä yritysten vastuullisuutta mittaavassa selvityksessä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa korostetaan vaelluskalakantojen palauttamista rakennettuihin vesistöihin purkamalla vaellusesteitä ja toteuttamalla ohitusratkaisuja. Hallitus päätti myös keväällä 2020 uudesta valtionyhtiöiden omistajaohjaustrategiasta, jossa vaaditaan valtionyhtiöiden olevan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ja ennen kaikkea esimerkillisiä kaikessa toiminnassaan. Kuinka vastuullista vesipuitedirektiivin vastaisen Sierilän padon rakentaminen edellä kuvattua taustaa vasten olisi ja onko kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yhtiöillä varaa maineensa ryvettymiseen?  Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen on syytä pysäyttää hanke.

On aika ottaa ratkaiseva askel Kemijoen palauttamiseen lohijoeksi pysäyttämällä Sierilän padon rakentaminen ja aloittamalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentaminen olemassa oleviin voimalaitoksiin. Kemijoen viimeisten koskiosuuksien valjastaminen olisi kansallinen häpeä!

Julkaistu Lapin Kansa 23.2.2021

The post Sierilä vastoin hallitusohjelmaa appeared first on Villilohi.