Kuusiniemi kuvaa uhkaa esimerkein.

Ensiksi, kun toimi toteutetaan valtioneuvoston asetuksella tai lainsäädännön keinoin, ei tuomioistuin voi tutkia asiasta tehtyä valitusta, koska kysymys oli lainsäädäntövallan käyttämisestä eikä hallintopäätöksestä.

Näin on tapahtumassa nyt, kun maamme hallitus pyrkii lainsäädännön keinoin sallimaan vesivoimaloiden ekologialle erittäin haitallisen lyhytaikassäännöstelyn lupien vastaisesti. Tässä pyritään lain keinoin kieltämään haittojen olemassa olo ja ohittamaan luvitusprosessi kokonaan. Tätä ei tule hyväksyä!

Toinen oikeusvaltiota uhkaava tekijä KHO:n presidentin mukaan on tuomioistuinten ja muutoksenhakijoiden sulkeminen pois päätöksenteon laillisuusarvioinnista.

-Valmisteilla olevassa alueidenkäyttölakia koskevassa esityksessä ehdotetaan merkittävää muutosta kaava-asioita koskevaan muutoksenhakujärjestelmään ja siihen, kuka päätöksistä saa valittaa. Ehdotus valitusoikeuden rajaamisesta kaava-asioissa kertoo siitä, että esityksen perusteluissa ei ole ymmärretty, kuinka kunnan jäsenen valitusoikeus kuuluu kaavoitukseen liittyvän päätöksentekojärjestelmän keskeisiin perusrakenteisiin.

Kolmanneksi Kuusiniemi korostaa kunnallisvalituksen merkitystä hyvän hallinnon ja oikeusvaltion valvonnassa todeten:

– Kunnallisvalituksella on erottamaton yhteys perusoikeuksien ja kunnan asukkaiden itsehallinnon toteutumiseen samoin kuin korruption ehkäisemiseen.

Lopuksi Kuusiniemi kannustaa kansalaisia toimimaan oikeuden toteutumiseksi.

-Tuomioistuin voi valvoa päätöksenteon lainmukaisuutta vain, jos valittamaan oikeutettu taho saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Villilohi ry yhtyy korkeimman hallinto-oikeuden presidentin huoleen ja muistuttaa, että Suomen perustuslain mukaan ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille” (PL §20).

The post 𝗞𝗼𝗿𝗸𝗲𝗶𝗺𝗺𝗮𝗻 𝗵𝗮𝗹𝗹𝗶𝗻𝘁𝗼-𝗼𝗶𝗸𝗲𝘂𝗱𝗲𝗻 𝗽𝗿𝗲𝘀𝗶𝗱𝗲𝗻𝘁𝘁𝗶 𝗞𝗮𝗿𝗶 𝗞𝘂𝘂𝘀𝗶𝗻𝗶𝗲𝗺𝗶 𝗼𝗻 𝗵𝘂𝗼𝗹𝗶𝘀𝘀𝗮𝗮𝗻 𝗼𝗶𝗸𝗲𝘂𝘀𝘃𝗮𝗹𝘁𝗶𝗼𝗻 𝗲𝗿𝗼𝗼𝘀𝗶𝗼𝗿𝗶𝘀𝗸𝗶𝘀𝘁𝗮̈ 𝗦𝘂𝗼𝗺𝗲𝘀𝘀𝗮 appeared first on Villilohi.

Vesivoiman lyhytaikaissäännöstelyssä veden virtaamaa muutetaan nopeasti ja rajusti jopa useita kertoja päivässä. Tällaista säännöstelyä käytetään erityisesti silloin, kun vesivoimayhtiö haluaa maksimoida sähkön hintaan perustuvia taloudellisia etuja.

Suomen luonnonsuojeluliitto, liiton Lapin piiri ja Villilohi ry vaativat nyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa kieltämään Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn, koska se on voimalaitoksen vesitalousluvan vastaista. Isohaaran voimalaitos on Kemijoen alin pato, jolloin lyhytaikaissääntelyn loppuminen vaikuttaisi kaikkiin Kemijoen voimalaitoksiin.

“Lyhytaikaissäännöstelyn on todettu useissa tutkimuksissa olevan erittäin haitallista vesistölle. Se tuhoaa joen pohjassa ja rannoilla olevia elinympäristöjä, muokkaa joen pohjaa, mikä on äärimmäisen haitallista pohjaeläimille ja kaloille, sekä tuhoaa joen rannoilla olevien lintujen pesiä. Isohaaran vesitalousluvassa ei ole lupaa lyhytaikaissäännöstelyyn. Tämän vuoksi lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamia haittoja ei ole myöskään selvitetty, ehkäisty tai korvattu. Lyhytaikaissäännöstely haittaa myös aluehallintoviraston kesällä 2024 määräämien kalatalousvelvoitteiden toteuttamista”, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija 𝗛𝗮𝗻𝗻𝗲𝘀 𝗞𝗼𝗹𝗷𝗼𝗻𝗲𝗻.

Isohaaran voimalaitoksella harjoitettava lyhytaikaissäännöstely laskee ja nostaa voimalaitoksen yläpuolisen Kemijoen pintaa jatkuvasti ja voimakkaasti. Kun veden virtaus ja vedenpinnan korkeus vaihtelevat rajusti, se aiheuttaa merkittävää haittaa jokiluonnolle ja vesistön virkistyskäytölle. Lyhytaikaissäännöstelyn takia syntyy jatkuvasti vaaratilanteita uimareille, kalastajille ja veneilijöille sekä talvella jäällä liikkuville. Talvella jäätä ei välttämättä muodostu ollenkaan. Lisäksi rantojen sortumariski kasvaa ja kalastuksen eri muodot kärsivät. Oulujoella vastaava lyhytaikaissäännöstely on kuorinut peräti puolitoista metriä maata ja rikkonut vesiputkia.

“Isohaaran voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely täytyy välittömästi kieltää. Toiminnanharjoittajan on mahdollista hakea aluehallintovirastolta lupaa lyhytaikaissäännöstelyn harjoittamiseen, jolloin sen vaikutukset on myös asianmukaisesti selvitettävä”, sanoo Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja 𝗦𝗮𝗮𝗿𝗮 𝗟𝗮𝗶𝘃𝗮𝗺𝗮𝗮.

”Perustuslakimme mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu meille kaikille, myös teolliselle toimijalle ja sitä valvovalle viranomaiselle. Harmillista, että kansalaisyhteiskunnan täytyy erikseen vaatia lain noudattamista. Kemijoen vesistöön on määriteltävä ja määrättävä ekologinen ympäristövirtaama”, sanoo Villilohi ry:n puheenjohtaja 𝗠𝗶𝗸𝗮 𝗦𝘂𝘂𝘁𝗮𝗿𝗶-𝗝𝗮̈𝗮̈𝘀𝗸𝗼̈.

Voimassa olevan lain ja oikeuskäytännön mukaan lyhytaikaissäännöstelyllä täytyy olla erikseen lupa, eikä sitä voi harjoittaa niin sanotulla normaalilla vesivoimalaitoksen vuosisäännöstelyyn myönnetyllä vesiluvalla. Isohaaran voimassa olevassa vesiluvassa ei ole oikeutta harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä.

Korkein hallinto-oikeus on myös selkeästi linjannut, että lyhytaikaissäännöstely on luvanvaraista, eikä vanhoja vesitalouslupia voida laajentaa tällaiseen toimintaan ilman erillistä lupaprosessia.

Kemijoen alin voimalaitos, Isohaara. Kuva lohijokitiimi ry

The post Kemijokea säännöstellään luvan vastaisesti – hallintopakkohakemus jätetty appeared first on Villilohi.

Kemijoen luonnonmukaiset ohitusuomat olisivat siis kahden Hiitolanjoen suuruiset.

Laskenta perustuu vallitsevaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan ainakin 5% keskivirtaamasta voidaan ohjata toimivaan vaellusyhteyteen ilman, että siitä aiheutuu sähköntuotannolle kohtuutonta haittaa. Mahtavan Kemijoen keskivirtaama on 550 m3/s, korkean veden aikana virtaama on jopa 5000 m3/s.

Hiitolanjoki sijaitsee Etelä-Karjalan Rautjärvellä saaden vetensä Simpelejärvestä ja Silamusjoen yläpuolisista järvistä, laskien Venäjän puolelle Laatokkaan.

Hiitolanjoen patojen poistaminen on ollut menestys. Lohi palasi välittömästi vapautettuun luonnonmukaiseen jokiuomaan. Kaivinkoneita ei edes ehditty saada ylös joesta ennen kuin ensimmäiset nousulohet jo saapuivat.

Kalatalousviranomainen on vuonna 2017 pannut hakemusasiana vireille Kemijoen vesistöllä olevien patojen lupaehtojen muuttamisen siten, että vaelluskalojen luonnollinen lisäöntyminen palautettaisiin toimivien vaellusyhteyksien avulla Kemijokeen ja täysin luonnontilaisiin Ounasjokeen ja Yli-Kemin.

Lupaviranomainen (PSAVI) päätti 2025, että näin on toimittava. Fortum Oyj:n pääomistama Kemijoki Oy ja UPM Oy:n pääomistama PVO-vesivoima Oy ovat valittaneet päätöksestä.

Valitukset viivästyttävät ikävällä tavalla elämän palaamista mahtavaan Kemijoen vesistöön. Valitukset eivät kuitenkaan kykene estämään tapahtumien kulkua oikeaan suuntaa, jota laki, oikeus ja ennen kaikkea biodiversiteetti vaativat.

Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että kansalaisten vahva enemmistö (mm. 80%, mielipidemittaus Kantar, 2023) haluaa ohittaa padot luonnonmukaisilla ohitusuomilla.

Artikkelin kuva Jasper Pääkkönen

The post Kemijokeen voitaisiin toteuttaa Hiitolanjokea vuolaammat luonnonmukaiset ohitusuomat ilman merkittävää haittaa sähköntuotannolle appeared first on Villilohi.

Laki, oikeus ja varsinkin biodiversiteetti edellyttävät ekologisen jatkumon avaamista Kemijoen vesistöön Perämereltä latvavesille saakka. Tämä täytyy esittää Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa kaavamerkinnöin.

Maakuntakaavan tarkoitus on mahdollistaa haluttujen ja tavoiteltujen asioiden tarkempaa suunnittelua ja luvittamista. Ekologinen jatkumo on lain vaatimus.

Lapin liitto maakuntakaavoittajana ei ole varannut kaavan keinoin tilaa ekologisen jatkumon eli luonnonmukaisten ohitusuomien toteuttamiseen patojen yhteydessä. Tämä on Villilohi ry:n näkemyksen mukaan lainvastainen puute.

Villilohi ry vaatii Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan erillisellä kaavamerkinnällä osoitettua varausta ekologisen jatkumon toteuttamista varten.

Villilohi ry:n vaatimuksen mukaan kaavassa on huomioitava, että kaikille lajeille sopiva vaellusyhteys Kemijoen vesistössä edellyttää patojen yhteydessä riittävän loivaa ja riittävän leveää luonnonmukaista ohitusuomaa. Nämä ominaisuudet yhdessä korkeuseron kanssa asettavat maankäytölle tilatarvekriteerit, jotka on huomioitava maakuntakaavassa.

Villilohi ry hakee näkemyksensä mukaan laittomaan maakuntakaavaan muutosta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

The post 𝗩𝗶𝗹𝗹𝗶𝗹𝗼𝗵𝗶 𝗿𝘆 𝗵𝗮𝗸𝗲𝗲 𝗺𝗮𝗮𝗸𝘂𝗻𝘁𝗮𝗸𝗮𝗮𝘃𝗮𝗮𝗻 𝗺𝘂𝘂𝘁𝗼𝘀𝘁𝗮 𝘁𝘂𝗼𝗺𝗶𝗼𝗶𝘀𝘁𝘂𝗶𝗺𝗲𝘀𝘀𝗮 appeared first on Villilohi.

Sierilä pelastui. Toukokuussa raukesi Kemijoen Sierilään myönnetty voimalaitoslupa. Luvanhakija, Kemijoki Oy, ei kyennyt täyttämään luvassa määrättyjä ehtoja uhanalaisen elämän suojaamiseksi. Villilohi ry ja muu kansalaisyhteiskunta oli vahvasti puolustamassa virtavesiluonnon huomioimista luvituksessa. Sierilän säästyminen on voitto!

Komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Suomea vastaan. Villilohi ry on ollut mukana saattamassa EU:n komission tietoon niitä laiminlyöntejä, joita Suomi vesistöjämme kohtaan EU:n vesipuitedirektiivin vastaisesti tekee. Komissio ilmoittikin virallisella ilmoituksella Suomelle aloittavansa rikkomusmusmenettelyn Suomea vastaan vesistölaiminlyöntien johdosta. Tämä on hyvä asia ja oikeuden voi nyt olettaa tapahtuvan.

Vesien tilaa ei saa heikentää. Vaellusesteet on poistettava. Jos joitakin vaellusesteitä ei voida purkaa, on ne kierrettävä kaikille lajeille sopivilla ekologisen jatkumon toteuttavilla vaellusyhteyksillä. Voimalaitosluvat tulee määrätä määräajoin tarkistettaviksi. Tätä Villilohi ry on kaikilla toimillaan edistänyt.

Vaelluskalat palautetaan mahtavan Jemijoen vedistöön. PSAVI antoi vuonna 2024 ratkaisunsa Kemijoen kalatalousvelvoiteasiassa käsiteltyään sitä ensin kohtuuttomat seitsemän vuotta. Päätös asiassa lopulta syntyi, kun Villilohi ry ja yksittäinen kansalainen kantelivat PSAVIn viivyttelystä laillisuusvalvojalle, joka antoi moitteet PSAVIlle. Itse päätös oli hyvä siltä osin, että siinä määrättiin vaelluskalat palautettavaksi Kemijoen vesistöön. Huonoa päätöksessä oli, että konkreettiset kriteerit jätettiin päätettäväksi vasta seuraavaan vaiheeseen. Aikaa kuluu. Haitanaiheuttajat valittivat PSAVIn päätöksestä vaatien asian hylkäämistä. Villilohi ry esitti tuomioistuimelle vaatimuksen parantaa päätöstä sekä sisällön että aikataulun suhteen. Vaelluskalojen palauttamisella Kemijokeen on valtava kannatus, asiaan oli jätetty liki sata asiaa puoltavaa kannanottoa.

Viivyttelyn ja venkoilun tulisi jo loppua. Haitanaiheuttaja yritti luvittaa riittämättömiä kalatierakenteita Kemijoen Taivalkoskelle. Villilohi ry pitää tätä vaelluskalojen luonnollisesti lisääntyvien kantojen palauttamisen kannalta tarkoituksellisena haitantekona ja viivyttelynä. Villilohi ry esitti PSAVIlle vaatimuksen, että ohitusratkaisu Taivalkoskelle luvitetaan vasta, kun kalatalousvelvoitteet on lainvoimaisesti muutettu. On tehtävä aitoja tekoja vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen palauttamiseksi.

Samaa Villilohi ry vaatii myös Iijoen Raasakassa.

Haitankärsijän rakentamia kalateitä ei tule luovuttaa haitanaiheuttajan onistukseen – ei pukkia kaalimaan vartijaksi. Villilohi ry vastusti kuluvan vuoden aikana Kemijoen Isohaarassa olevien riittämättömien teknisten kalateiden luovuttamista haitanaiheuttajan omistukseen nimellisellä korvauksella. Haitanaiheuttajalle ei tule antaa mahdollisuutta, että se voisi väittää täyttäneensä velvoitteensa omistamalla tekniset kalatiet, joiden alunperinkin riittämättömän toiminnan se on lyhyaikaissäännöstelyllä halvaannuttanut.

Haitanaiheuttajalta vaaditaan toimivan vaellusyhteyden avaamista. Tämä tarkoittaa luonnonmukaisia ohitusuomia, joissa toteutuu ekologinen jatkumo. Vesistöön on lisäksi määriteltävä ja määrättävä ekologinen jatkumo.

Vesistöjen lyhytaikaissäännöstely on ekologisesti haitallista ja virkistyskäytölle vaarallista ja siitä syystä aina kiellettyä ilman erillistä luvitusta, jossa ympäristöhaitat on huomioitu. Vesivoimateollisuus tulkitsee asiaa toisin. Se pitää lyhyaikadsäännöstelyä luvitettuna oikeutenaan. Tämä on tuomioistuimessa ratkottava. Villilohi ry on pyytänyt viranomaiselta tietoja, mihin perustuen se sallii lyhytaikaissäännöstelyä ilman erillisiä lupia. Villilohi ry on jättänyt asiassa muistutuksen Vuoksella, jossa luvanhaltija pyrkii luvittamaan toimiaan takautuvasti ilman lupaprosessia.

ESAVI käsitteli ripeästi ja muutti lakiin perustuen kalatalousvelvoitteita vaelluskalojen eduksi Kymijoella. Villilohi ry jätti prosessiin puoltavan ja kirittävän kannanoton.

Villilohi ry toimii aina yhdessä. Yhdessä kansalaisten kanssa, yhdessä järjestöjen kanssa. Kuluneen vuoden aika olemme vaatineet parannusta Paimionjoella ja Mustionjoella. Olemme olleet ihailemassa, kuinka Lapin liiton vaelluskalatyöryhmä päätti esittää kantanaan, että Yli-Kemin vapaat vedet tulee sisällyttää kansallisen kalatiestrategian vaellusyhteyksiä avaavien toimien piiriin. Tästä kiitos kuuluu ennen kaikkea Itä-Lapin suuntaan.

Olemme vaatineet kaivoksilta ympäristövastuuta kautta Suomen. Tätä meidän kaikkien tulee jatkaa. Pilaantumispotentiaali on valtava.

Villilohi ry vaatii asisnosaisena, että Kemijärvelle suunnittella olevien pumppuvoimaloiden kohdalla on tehtävä koko vaikutusaluetta kattava perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi. Näin tulee selvitettyä, että vahingot ovat hyötyjä suuremmat.

Vetosimme Suomen päättäjiin etteivät säätäisi lakia, jolla mahdollistetaan erinomaisessa tilassa olevien vesien heikentäminen. Tässä emme onnistuneet. Hallituksen ympäristövastuuta vähentävät toimet aiheuttavat perusteltua huolta kansalaisissa. Maan hallitukselta on vaadittava ympäristövastuuta.

”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille” Suomen Perustuslaki 20§.

The post Villilohi ry kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa ympäristövastuullista vuotta 2025! appeared first on Villilohi.

Vaelluskalat on palautettava Kemijokeen ja vapaaseen Ounasjokeen. Tämä on päätöksen erinomainen osa, jota on puolustettava.

Vaellusyhteyden on toimittava tehokkaasti ja riittävä tehokkuus on kirjattava velvoitteeksi. Tämä on määrättävä selvästi.

Kemijoelle ja syönnösalueelle on toteutettava kaikille lajeille toimiva ekologinen jatkumo ja määritettävä ekologinen ympäristövirtaama, joka on edellytys toimiville vaellusyhteyksille ja vaelluskalojen paluulle. Tämä tarkoittaa luonnonmukaisia ohitusuomia. Tämä on määrättävä selvästi.

Vanhat kuiville jääneet uomat on vesitettävä riittävällä virtaamalla ja hyödynnettävä nousureitteinä ja lisääntymisalueina. Tämä on määrättävä selvästi.

Ylisiirrot ovat tärkeä keino tuottaa luonnollisen lisääntymisen palauttamisen kannalta tärkeitä nousuhalukkaita vapaudessa syntyneitä villejä poikasia. Vaelluskalakantojen syntyä ja vahvistumista on aluksi tuettava myös mätilaitoilla ja pienpoikasistutuksilla. Tämä on määrättävä selvästi.

Nykyisen kaltaiseen ahdinkoon vaellusyhteyksien puuttumisen tai toimimattomuuden suhteen ei pidä enää tulevaisuudessa joutua. Nyt määrättäviä lupaehtoja on tarkistettava määräajoin viiden vuoden välein, jotta niiden vaikuttavuus voidaan varmistaa. Tämä on määrättävä selvästi.

Olosuhteet ovat muuttuneet koko Kemijoen osalla, kalatalousvelvoitteita on muutettava koko Kemijoen osalla. Vapaa Yli-Kemi on otettava uusien velvoitteiden piiriin. Tämä on määrättävä selvästi.

AVI on kuitenkin määrännyt kalatalousvelvoitteet tavalla, joka jättää haitanaiheuttajalle liikaa tulkinnan varaa. Luvanhaltijoiden kanssa ei pidä leikkiä. Ne ovat osoittaneet kykynsä kääntää epäselvyydet ajankuluksi. Lupaus vaellusyhteydestä Kemijoessa on annettu jo 1946. Nyt asiaan on saatava konkreettinen muutos.

Villilohi ry vaatii hallinto-oikeudessa samaa kuin laki, oikeus ja ennenkaikkea biodiversiteetti.

Villilohi ry haluaa kalatalousvelvoitteisiin tarkemmat määräykset. Tätä vaatimusta tukee myös korkein hallinto-oikeus vuoden 2019 ratkaisullaan (KHO:2019:172).

AVI:n päätöstä ei tule kumota tai palauttaa valmisteluun. Se on ollut siellä juuri seitsemän vuotta. Päätöstä on hallinto-oikeudessa ripeästi muutettava ja käskettävä haitanaiheuttaja rakennustöihin. Uhanalaisella elämällä ei ole aikaa odotella.

The post Villilohi ry hakee parannusta Kemijoen kalatalousvelvoitteisiin appeared first on Villilohi.

Raakut on rauhoitettu jo -50 luvulla, mutta ahdinko ei ole helpottanut. Ilman lohta ja taimenta lisääntyminen ei onnistu.

Tämä johtuu siitä, että raakut tarvitsevat lisääntyäkseen vaelluskaloja toukkavaiheensa isäntäkaloiksi.

Kaikki vaellusesteet on poistettava. Ne padot, joita ei voida poistaa on kierrettävä toimivalla vaellusyhteydellä, jossa toteutuu ekologinen jatkumo ja ekologinen ympäristövirtaama.

The post Raakkujen ahdinko johtuu vaelluskalojen puuttumisesta appeared first on Villilohi.

Itä-Lapin kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven kaupunki – City of Kemijärvi, Sallan kunta, Posion kunta, Savukosken kunta-The Municipality of Savukoski ja Pelkosenniemen kunta. Kuntayhtymän tärkein tehtävä on Itä-Lapin valtakunnallinen ja alueellinen edunvalvonta ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa.

16.8.2024 Pidettiin yhtymähallituksen kokous Savukoskella. Kokouksessa päätettiin valittaa AVIn tekemästä päätöksestä muuttaa Kemijoen kalatalousvelvoitteita. Päätös on periaatteessa oikeansuuntainen, mutta ei kohtele Kemijoen varren kaikkia alueita tasapuolisesti. Yli-Kemin alue on jäämässä joen alajuoksun alueiden varjoon. Savukosken valtuuston pj. Kari Kilpimaa alusti vaelluskala-asiasta kokouksessa. Kokouksessa myös myönnettiin 6 kk virkavapaus nykyiselle johtaja Dina Solatielle ja sijaiseksi valittiin FM Sonja Aatsinki. Sonjalla on pitkä kokemus Itä-Lapin kuntayhtymästä ja hankemaailmasta. Kuntayhtymän johtajan virka laitetaan hakuun myöhemmin.

itä-lapin kuntayhtymä

The post Itä-Lapin kuntayhtymä tiukkana appeared first on Villilohi.

Avainlaji puhdistaa vettä. Jokihelmisimpukka ottaa ravintoa vedestä suodattamalla vettä noin 50 litraa vuorokaudessa. Suodattaminen puhdistaa vettä.

Yksi raakku ei vielä kokonaista jokea puhdista, mutta jos raakkuja on joessa esimerkiksi satatuhatta, ne suodattavat vuorokaudessa yhteensä noin viisi miljoonaa litraa vettä. Raakku ei voi lisääntyä ilman merellisiä vaelluskaloja, taimenta ja lohta, siksi ekologinen jatkumo on elintärkeä virtavesiluontokokonaisuudelle.

Lue HS 22.8.2024

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010646596.html

panu oulasvirta

The post Tällainen on vettä puhdistava raakku appeared first on Villilohi.

”Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut Kemijoen, Raudanjoen ja Iijoen yli 40 vuotta vanhoja voimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevia päätöksiä. Aluehallintoviraston mukaan olosuhteet joilla ovat olennaisesti muuttuneet vesilaissa säädetyllä tavalla. Päätökset koskevat Iijoella PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteita. Kemijoen osalta päätökset koskevat PVO-Vesivoima Oy:n Isohaaran ja Kemijoki Oy:n Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteita.” (Avi 29.7.2024)

Päätös sisältää valtavan voiton vesivoimayhtiöiden syvimpään puolustuslinjaan nähden. Ne ovat nimittäin varjelleet ikuisina pitämiään voimalaitoslupia ja vaatineet niille täyttä koskemattomuutta. Nyt tämä muuttuu. Aluehallintovirasto toteaa, että vallitsevat olosuhteet ovat muuttuneet niin olennaisesti, että voimalaitoslupia on muutettava. Vesivoimayhtiöiden 1940 -luvun ympäristönormit eivät ole enää päteviä, vaelluskalan nousun esteet on raivattava. Tämä on merkittävä voitto!

Päätöksen myötä on selvää, että suurista sähköntuotannossa olevista joista tulee tehdä uudestaan vaelluskalavesistöjä.

Tutkimuksen suuntaa päätös varmasti myös muuttaa. Viime vuosina Luonnonvarakeskus on keskittynyt tutkimaan haitanaiheuttajan rahoittamana vaelluskalojen palauttamisen mahdottomuutta. On oletettavaa, että nyt alettaisiin tutkia ratkaisuita.

Päätöksessä on myös parannettavaa. Se ei huomioi riittävän painokkaasti lain vaatimuksia ekologisen jatkumon ja ekologisen ympäristövirtaaman suhteen. Päätös ei myöskään sisällä merkittävää aikapainetta viivyttelyyn mukautuneelle luvanhaltijalle. Päätös jättää tilaa luvanhaltijan venkoilulle, joka on menneinä vuosikymmeninä tullut tutuksi ja josta tuli maistiainen myös Kemijoki Oy:n toimitusjohtajan kommentoidessa tuoretta päätöstä: ”On tärkeää muistaa, ettei tämä avin päätös ole vielä mikään kalateiden rakentamispäätös” (Yle 29.7.2014). Aikomuksena lienee jatkaa konkreettisten toimien välttelyä. Toimitusjohtajan tulkinta on kuitenkin väärä. Kyseessä on yksiselitteinen ja konkreettinen velvoite ja vaatimus vaelluskalojen palauttamiseksi.

Päätöksen perustelut ovat kattavat. Sen määräysosio on perusteluitaan laimeampi.

Yli-Kemin sulkeminen päätöksen ulkopuolelle on huutava vääryys.

Villilohi ry verkostoineen paneutuu päätökseen ja tiedottaa jatkotoimistaan lähiaikoina.

Villilohi ry pyytää kansalaisilta apua – tutustu päätökseen ja anna havaintosi käyttöömme.

Havainnot voi toimittaa meille tämän aloituksen julkisena kommentointina tai yksityisviestinä. Voit käyttää myös ”kerro huolesi”-nappiamme:

Tutustu PSAVIn päätökseen Kemijoen osalta. Varsinainen päätösteksti alkaa sivulta 811. https://ylupa.avi.fi/api/v1/documents/attachment/20040087

Tutustu PSAVIn päätökseen Iijoen osalta. Varsinainen päätösteksti alkaa sivulta 381. https://ylupa.avi.fi/api/v1/documents/attachment/20040398…

The post 𝗔𝗹𝘂𝗲𝗵𝗮𝗹𝗹𝗶𝗻𝘁𝗼𝘃𝗶𝗿𝗮𝘀𝘁𝗼 𝗺𝘂𝘂𝘁𝘁𝗶 𝗞𝗲𝗺𝗶𝗷𝗼𝗲𝗻 𝗷𝗮 𝗜𝗶𝗷𝗼𝗲𝗻 𝘃𝗼𝗶𝗺𝗮𝗹𝗮𝗶𝘁𝗼𝘀𝘁𝗲𝗻 𝗸𝗮𝗹𝗮𝘁𝗮𝗹𝗼𝘂𝘀𝘃𝗲𝗹𝘃𝗼𝗶𝘁𝘁𝗲𝗶𝘁𝗮 appeared first on Villilohi.

Villilohi ry jätti määräaikaan mennessä 14.6.2024 lausunnon Kemijoki Oy:n käynnistämän Ailangan pumppuvoimalahankkeen ympristövaikutusten arviointiohjelman toteuttamisesta.

Lausunnossa Villilohi ry pyytää hankkeesta julkisuuteen seikkaperäisiä luonnoksia ja taloudellisia laskelmia.

Villilohi ry pyytää viranomaista edellyttämään hankkeeseen aikovalta suljetun vesikierron toteuttamista.

Villilohi ry pyytää hankkeeseen aikovan tarkkaa selvitystä säännöstelykäytännöistä, niiden vaikutuksista Kemijärveen ja Kemijokeen sekä voimalaitoslupien muuttamistarpeiden selvittämistä.

Villilohi ry muistuttaa, että ekologisesti haitallinen lyhyaikaissäännöstely on lähtökohtaisesti aina kiellettyä.  

Aiotusta hankkeesta tiedetään liian vähän asiallisen yhteiskuntakeskustelun käymiseksi. Silti hanketta ryhdytään veromaksajan resurssein selvittämään.Villilohi ry muistuttaa viranomaista, että hakijalla on juuri äskettäin kariutunut Sierilän vesivoimahanke siihen, että yli 20-vuotisen lupaprosessin aikana hakija ei kyennyt hoitamaan hankkeensa dokumentaatiota lain ja lupiensa vaatimalle tasolle. Yhteiskunnallinen voimavarojen haaskaaminen ja yleisön piinaaminen oli kohtuutonta. Nyt viritteillä olevasta hankkeesta ei pidä kehittää samanlaista näytelmää.

Kuva Juha Ylitalo, Narkilahti

The post Lausunto pumppuvoimalasuunnitelmista Kemijärvelle appeared first on Villilohi.

Ma 22.4.2024 klo 1000 – 1730 ohjelma:

Rovaniemi, Arktikum.

Seuraa etänä:

The post Kemijoen ajankohtaiskatsaus Arktikumissa appeared first on Villilohi.