Sierilä vastoin hallitusohjelmaa
Kemijoki Oy tavoittelee aloittavansa Kemijoen viimeisten koskiosuuksien valjastamisen vesivoimatuotantoon rakentamalla Sierilän voimalaitoksen.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on yli kahden vuosikymmenen takaa. Kemijoki Oy:n aikanaan tekemissä selvityksissä on ilmennyt lukuisia puutteita. Alueella elää useita EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia erittäin uhanalaisia lajeja, joita ei ole huomioitu voimalan lupaprosesseissa.
Suomea velvoittaa EU:n vesipuitedirektiivi, joka edellyttää valtioilta vesistöjen tilan parantamista, ekosysteemien ennallistamista ja siten ohjaa valtioita rakennetuissa vesistöissä vaelluskalakantojen luonnonkierron palauttamiseen ja ylläpitämiseen. Vireillä on myös Lapin kalatalousviranomaisen kalatalousvelvoitemuutoshakemus, jossa tullaan edellyttämään toimivan vaellusyhteyden avaamista mereltä kutualueille ja luontaisten vaelluskalakantojen palauttamista nykyisen istutusvelvoitteen rinnalla.
Vanttauskosken alapuolinen noin 50 km pitkä osa on Kemijoen pääuoman viimeinen luonnonvarainen jokiosuus. Kemijoki Oy:n päinvastaisista väitteistä huolimatta sen status on luonnontilainen. Voimalaitoksen rakentamisella ja säännöstelyn lisääntymisellä olisi voimakkaita vaikutuksia mm. rantojen eroosioon, veden laatuun ja virtavesihabitaattiin. Sierilän patohanke aiheuttaa jokiosuuden tilan huonontumisen ja on siten EU:n vesipuitedirektiivin vastainen yksiselitteisesti.
Sierilän voimalaitoksen rakentaminen vaikeuttaisi suuresti vaelluskalakantojen palauttamista Kemijoella. Suoranaisesti se tuhoaa 80 ha vaelluskaloille soveltuvaa poikastuotantoalaa. Samalla se vaikeuttaa kalojen kulun palauttamista ylisen Kemijoen alueelle, Itä-Lapin ylängön tärkeisiin latvavesiin, jossa sijaitsee laajat poikastuotantopotentiaalit
Kemijoen kuivina olevat jokiosuudet on palautettava ympäristövirtaamilla ja pääuoman voimalaitoksiin on rakennettava luonnonmukaiset ohitusuomat, jotka mahdollistavat vaelluskalojen kulun ylävirtaan ja poikasten laskeutumisen merivaellukselle. Ohitusuomat on rakennettava siten, että ne toimivat samalla korvaavina poikastuotantoalueina Kemijoen pääuomassa. On myös muistettava, että vapaa Ounasjoki tarjoaa 800 000 vaelluspoikasen potentiaalin.
Vesivoimarakentamisen haitallisuudesta puhuttaessa lisäksi lähes aina unohdetaan teko- ja patoaltaisiin kertyvän orgaaninen aineksen hajotessa muodostuvat suuret metaanipäästöt, jotka ovat hiilidioksidiakin haitallisempia.
Kemijoki Oy:n suurimmat omistajat ovat Suomen valtio, Fortum Oy:n ja UPM:n energiayhtiöt. UPM julkaisi 25.1.2021 tiedotteen, jossa se kertoi sijoittumisestaan 22:ksi kansainvälisessä yritysten vastuullisuutta mittaavassa selvityksessä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa korostetaan vaelluskalakantojen palauttamista rakennettuihin vesistöihin purkamalla vaellusesteitä ja toteuttamalla ohitusratkaisuja. Hallitus päätti myös keväällä 2020 uudesta valtionyhtiöiden omistajaohjaustrategiasta, jossa vaaditaan valtionyhtiöiden olevan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ja ennen kaikkea esimerkillisiä kaikessa toiminnassaan. Kuinka vastuullista vesipuitedirektiivin vastaisen Sierilän padon rakentaminen edellä kuvattua taustaa vasten olisi ja onko kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yhtiöillä varaa maineensa ryvettymiseen? Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen on syytä pysäyttää hanke.
On aika ottaa ratkaiseva askel Kemijoen palauttamiseen lohijoeksi pysäyttämällä Sierilän padon rakentaminen ja aloittamalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentaminen olemassa oleviin voimalaitoksiin. Kemijoen viimeisten koskiosuuksien valjastaminen olisi kansallinen häpeä!
Julkaistu Lapin Kansa 23.2.2021