Kemijokeen voitaisiin toteuttaa Hiitolanjokea vuolaammat luonnonmukaiset ohitusuomat ilman merkittävää haittaa sähköntuotannolle

Kemijokeen voitaisiin toteuttaa luonnonmukaiset ohitusuomat, joiden virtaama olisi noin 30 m3/s. Hiitolanjoen keskivirtaama on noin 15m3/s.

Kemijoen luonnonmukaiset ohitusuomat olisivat siis kahden Hiitolanjoen suuruiset.

Laskenta perustuu vallitsevaan oikeuskäytäntöön, jonka mukaan ainakin 5% keskivirtaamasta voidaan ohjata toimivaan vaellusyhteyteen ilman, että siitä aiheutuu sähköntuotannolle kohtuutonta haittaa. Mahtavan Kemijoen keskivirtaama on 550 m3/s, korkean veden aikana virtaama on jopa 5000 m3/s.

Hiitolanjoki sijaitsee Etelä-Karjalan Rautjärvellä saaden vetensä Simpelejärvestä ja Silamusjoen yläpuolisista järvistä, laskien Venäjän puolelle Laatokkaan.

Hiitolanjoen patojen poistaminen on ollut menestys. Lohi palasi välittömästi vapautettuun luonnonmukaiseen jokiuomaan. Kaivinkoneita ei edes ehditty saada ylös joesta ennen kuin ensimmäiset nousulohet jo saapuivat.

Kalatalousviranomainen on vuonna 2017 pannut hakemusasiana vireille Kemijoen vesistöllä olevien patojen lupaehtojen muuttamisen siten, että vaelluskalojen luonnollinen lisäöntyminen palautettaisiin toimivien vaellusyhteyksien avulla Kemijokeen ja täysin luonnontilaisiin Ounasjokeen ja Yli-Kemin.

Lupaviranomainen (PSAVI) päätti 2025, että näin on toimittava. Fortum Oyj:n pääomistama Kemijoki Oy ja UPM Oy:n pääomistama PVO-vesivoima Oy ovat valittaneet päätöksestä.

Valitukset viivästyttävät ikävällä tavalla elämän palaamista mahtavaan Kemijoen vesistöön. Valitukset eivät kuitenkaan kykene estämään tapahtumien kulkua oikeaan suuntaa, jota laki, oikeus ja ennen kaikkea biodiversiteetti vaativat.

Unohtaa ei myöskään sovi sitä, että kansalaisten vahva enemmistö (mm. 80%, mielipidemittaus Kantar, 2023) haluaa ohittaa padot luonnonmukaisilla ohitusuomilla.

Artikkelin kuva Jasper Pääkkönen