Laki vaatii vaelluskalojen palauttatamista
Timo Torvinen kirjoitti (LK 26.2.) Kemijoki Oy:n toteuttavan yhteistyössä ja vapaaehtoisin toimin ”osittain luonnonvaraisen vaelluskalakannan” palauttamista Kemijokeen. Voidaan perustellusti kysyä väitteiden todenmukaisuudesta, kun yhtiön vesivoimalaitokset ovat olleet 65 vuotta vailla vaellusyhteyttä, yhtiö kiivaasti vastustaa kalatalousvelvoitteiden ajantasaistamista ja yrittää rakentaa Sierilään uutta patoallasta, joka muiden tuhovaikutustensa lisäksi vaikeuttaisi huomattavasti vaelluskalakantojen palauttamista Ylä-Kemijoen alueelle. Viranomainen hakee lakiperusteisesti vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä.
Nykyinen Vanttauskosken alapuolinen Kemijoen osuus on luonnontilainen, vaikka Kemijoki Oy haluaa kutsua sitä ”voimakkaasti muutetuksi vesimuodostelmaksi” välttääkseen EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset. Sierilän alueelta löytyy runsaasti sellaisia luonto- ja maisema-arvoja, jotka tuhoutuisivat patoaltaan säännöstelyn myötä. Uljaine hiekkatörmineen ja -särkkineen alue on verrattavissa Kuusamon kesämatkailun helmeen, Oulankajokeen, joka on suomalaista kansallismaisemaa.
Vanttauskosken alapuolisen Kemijoen koskikarien, virtojen ja suvantojen olemus muuttuisi merkittävästi rakentamisen myötä. Suunnitteluasiakirjat varoittavat Sierilän rakentamisen vaikutuksista jääpeitteeseen. Voimakkaan säännöstelyn aiheuttamien jäättömien kausien myötä kävisi joella liikkuminen Rovaniemen kaupunkikeskuksessa talvisin mahdottomaksi: turistien, moottorikelkkailijoiden, pilkkijöiden ja hiihtäjien olisi väistyttävä joelta. Miten jäätön ja lumeton joki sopisi ympärivuotiseksi matkailuympäristöksi Rovaniemen ytimessä?
Kemijoki Oy on hakenut Aluehallintovirastosta (AVI) jatkoaikaa Sierilän patoaltaan vesitalousluvalle, joka sille on annettu vuosikymmeniä sitten tyystin erilaisessa normistossa. Yhtiö ei ole kyennyt tekemään neljä vuotta sitten Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) sille määräämiä rakentamisselvityksiä eikä esittämään mitään sellaista erityistä syytä, jolla jatkoaikaa pystyttäisiin perustelemaan. Nykyinen hanke on EU:n vesipuitedirektiivin ja Sanna Marinin hallitusohjelman vastainen.
Vuodesta 1946 lähtien, lupauksiensa vastaisesti, ovat vesivoimayhtiöt varastaneet häikäilemättömästi Lapin ihmisiltä joen tärkeimmän käyttömuodon – luontaisen poikastuotannon. Suomeen, 187000 järven, yli 70 000 jokikilometrin ja yli 1000 merenrantakilometrin maahan, tuodaan vuosittain 500 miljoonan euron edestä kalaa ulkomailta, pelkästään 200 miljoonan euron edestä norjalaista lohta. Tärkein käyttömuoto on siis täysin unohdettu vesistöjemme hoidossa. Kemi- ja Ounasjokien osalta se on palautettava siten, että vaelluskalat pääsevät lisääntymään ja varmistamaan tulevaisuuden huoltovarmuutta ruuantuotannossa. Luonnonmukaisten ohitusuomien myötä niillä on merkittävä rooli poikastuotannossa koko Itämeren alueelle. Vaelluskalojen palauttamisella olisi Lapissa myös suuri aluetaloudellinen merkitys.
Kemijoki Oy korostaa aina omaa merkittävyyttään säätösähkön tuottajana, unohtaen tarkoituksellisesti Suomen kuuluvan yhteispohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Kemijoki Oy:n tuottaman sähkön arvo ja tuotto häivytetään sen kasvottomien omistajien taskuun, vain rippeet rahoista jätetään kiinteistöverona suunnattomien haittojen korvauksena lohettomasta lohijoesta. Vetoamme Rovaniemen kuntapäättäjiin, on vihdoin aika poliittisten puheiden mukaisesti aloittaa vaelluskalojen palauttaminen koko Kemijoen vesistöön. Miksi lappilaisten elämän edellytykset halutaan tuhota Kemijoki Oy:n omistavien Fortumin, UPM:n ja Helen Oy:n voittojen takia?
Julkaistu Lapin Kansa 27.3.2021